Suomen tulli ja rajavalvonta esivanhempiemme aikaan

Suomen tulli on yksi Suomen vanhimmista viranomaisista. Sen juuret Suomen alueella yltävät yli 600 vuoden päähän. Maamme rajoja on kautta aikain valvottu sekä kaupankäynnin takia että sotilaallisesta näkökulmasta. Näistä ensin mainittuun kuului olennaisena osana Suomen tullilaitos.

Ruotsin vallan aikaan maa oli tullihallinnon suhteen jaettu kolmeen eri alueeseen, joita kutsuttiin provinsseiksi. Yhteen kuului Itä-Suomi, Häme ja Uusimaa, toiseen Varsinais-Suomi ja Satakunta, kolmanteen Pohjanmaa. Tornio, Länsipohjaan kuuluvana, oli Uumajan provincialinspektorin alainen. Provincialinspektorista käyttää esimerkiksi Axel Bergholmin »Sukukirja» suomenkielisiä vastineita tulli-inspehtori, tullin inspehtori ja tullien tarkastaja.

Maatullikamaria hoitivat inspehtorit

Maatullikamarin esimiehenä, joka vastasi tullikamarin hallinnosta ja tullivarain kannosta, oli joko inspektor eli landttullsinspektor tai tullnär. Ruotsin vallan loppuaikoina oli inspektor maatullikamarin hoitajan nimityksenä tärkeimmissä kaupungeissa: Oulussa, Vaasassa, Turussa, Helsingissä ja Loviisassa. Muiden tullikamarien hoitajat olivat tullnär- nimisiä. Erittäin ansioitunut tullitarkastaja, saattoi saada arvonimen öfverinspektor, tulliylitarkastaja. Tullnär-sanan vastineina on käytetty suomen kielessä ainakin seuraavia titteleitä: tullinhoitaja, maatullinhoitaja, pikkutullinhoitaja, tullimies, maatullimies, tullari, tullipäällysmies ja tullintarkastaja.

Porin Tullikamari, Etelärantakatu. Rakennus valmistui 1860-1864. Kuvaaja: John Englund, 1894–1898 / Satakunnan museo

Rajatullikamareja oli pitkin Venäjänrajaa

Niitä oli perustettu eri aikoina, isonvihan jälkeen Lappeenrantaan, Mikkeliin, Kelttiin (kylä ja kaupunginosa Kuusankoskella Kouvolassa), Pikku-Ahvenkoskelle, Puumalaan, Rantasalmelle, Kiteelle, Pielisjärvelle ja Kuusamoon.

Näistä ensimmäiset olivat Lappeenrannan rajatullinhoitajan alaisuudessa. Myöhemmin tätä virkaa hoitaneet tunnettiin rajatullitarkastajan nimellä. Vanhan Suomen alueen muodostumisen jälkeen Lappeenranta jäi Venäjän puolelle ja rajatullitarkastajan uudeksi asuinpaikaksi tuli Mikkeli. Vanha Suomi tarkoittaa niitä Suomen alueita, jotka Ruotsi menetti Venäjälle Uudenkaupungin (1721) ja Turun rauhansopimuksissa (1743).

Vanha Suomi Kuvalähde: Oakokko / Wikipedia

Koska Venäjän vastainen raja on aina ollut hyvin pitkä, tarvittiin sen turvaamiseen muitakin kuin tullimiehiä. Edellä mainittujen lisäksi palkattiin virkamiehen asemassa olleita ratsastavia tullimiehiä. Heidän nimikkeensä olivat ruotsiksi gränsridare, utridare ja gränsutridare. Suomeksi heistä on käytetty nimitystä rajaratsastaja.

Viipurin komea tulli- ja pakkahuone n. 1899 -1910 /Lappeenrannan museot

Tullikamarien henkilöihin liittyy mielenkiintoisia arkistoja

Arkistoja meillä on Suomessa säilynyt muutamia 1730-luvulta alkaen. Ruotsin Riksarkivetissa niitä on melko runsaasti, mutta kokoelmat eivät ole kuitenkaan täydellisiä. Näissä tullikamarien henkilökertomuksissa on hyvin tarkat tiedot kustakin henkilöstä; iästä, syntymäpaikasta, koulunkäynnistä, aikaisemmasta ammatista, täydellinen ansioluettelo tullilaitoksessa oloajalta, tietoja mm. suomen kielen taidosta, ahkeruudesta ja taitavuudesta. Saattaapa niistä löytää esi-isänsä kohdalta tietoja ”huikentelevaisesta elämästä” tai ”runsaasta alkoholin käytöstä”.

Arkistoon jääneitä tietoja muutamista tullimiehistä

Pikku-Ahvenkosken syökäri (tullivartija, tullivirkailija, tarkastaja, katsastaja, tullisyökäri) Johan Boman siirrettiin 1753 Loviisan tullijahtiin, koska ei osannut lukea eikä kirjoittaa.

Renki Nils Budde tuli 1758 syökäriksi samaan paikkaan, mutta sillä ehdolla että vuoden loppuun mennessä opettelisi kirjoittamaan. Edistys ei ollut hääviä, koska hänetkin seuravana vuonna siirrettiin laivamieheksi Loviisaan.

Kokkolan syökäri Johan Limatius saa 1751 maininnan, ”ettei hän osannut lukea eikä kirjoittaa, vaan oli kelvoton, aivan hidas ja tuiki laiska”.

Henrik Tillberg, syökäri Hämeenlinnassa 1727, ei osannut kirjoittaa eikä lukea kirjoitettua.

Kauppias Erik Duan oli maatullinsyökärinä Raahessa 1775. Kun hänen aksiisioikeudessa (erityisoikeusistuin) piti tehdä virkavalansa, kieltäytyi hän siitä eikä myöskään halunnut vastaanottaa valtakirjaansa, käveli edestakaisin lattialla käsiään huitoen ja käski tullinhoitaja Broomén itse olla syökärinä, mistä sopimattomasta käytöksestä hänet heti tuomittiin 50 hopeataalerin sakkoihin!

Tiimimme teki hakuja MyHeritagen historiallisten tietojen kokoelmista erilaisilla aiheeseen liittyvillä avainsanoilla ja saimme seuraavia tuloksia: Rajaratsastaja 1438 tulosta, rajavartija 1161, rajatullitarkastaja 93, tullivirkailija 535 ja tullimies 2607 tulosta.

Tee sinäkin hakuja MyHeritagen kokoelmista

Rajavartijan torppa Turun rauhan ajalta

Näin lomakauden aikana voi joku sukututkija ehtiä Kouvolan seudulle, Valkealaan. Turun rauhassa, Pikku vihan jälkeen 1743 Ruotsin ja Venäjän välinen raja vedettiin Kymijokea myötäillen. Perimätieto kertoo, että samoihin aikoihin rakennettiin Verlan rajavartijan torppa venäläisille rajamiehille. Myöhemmin kansa oppi tuntemaan paikan ”Lipun torppana”. Tämä rajavartijan mökki on Valkealan vanhimpia säilyneitä rakennuksia ja UPM Kymmene peruskorjasi sen vuosituhannen alkupuolella. Yhtiö omistaa torpan ja on panostanut sen säilymiseen.

Antti Lipun torppa Verlassa. Kuva otettu ehkä vuonna 1910? Kuvalähde: Finna.fi/Verlan tehdasmuseo

Rajojen turvaaminen ei ollut aina itsestään selvää

Kaarlo Wirilander on kuvaillut Savon historia teoksessa rajan turvaamista mm. seuraavasti:
”Venäjänpuolisen rajanvartioinnin leväperäisyyttä valaiseekin hyvin muuan nuhdesaarna, jonka Savonlinnan tullinhoitaja Brusin piti rajaratsastajilleen vuonna 1784: ”Allekirjoittanut on suurimmaksi harmikseen joutunut yhdeksänä tässä sastavissa (torpassa) viettäneenä kuukautenaan havaitsemaan, miten vastuuttoman huolimattomasti Te olette valvoneet Korkean Kruunun etuja suorittamatta yhtenäkään yönä yövartiointia tai käymättä koko tänä aikana kertaakaan rajalla, mitä teidän toimenne aivan välttämättömästi edellyttää. Sitä paitsi olen kyllä pannut merkille Teidän tekevän työtä muiden ja itsenne hyväksi, mikä ei Kruunun palvelijalle luvallista ole.”

Rajamuseo

Suomen itsenäistyttyä valtioneuvosto teki maaliskuun 21. päivänä 1919 päätöksen, jolla rajan vartiointi määrättiin sisäasiainministeriön alaisille sotilaallisesti järjestetyille rajavartiojoukoille. Sen toimintaa esittelee Rajamuseo, joka tänä kesänä, 2023, on tosin suljettuna.

Tutustu muihinkin historiallisia tietoja sisältäviin blogikirjoituksiimme!

Onko sinun esivanhempiasi ollut tullin palveluksessa – jaa heidän tarinoitaan kommenteissa!

Artikkelikuvassa Hämeen tulli, joka sijaitsi Pitkänsillan pohjoispäässä. Oikealla uusklassinen vartiorakennus, joka oli Isossa Siltasaaressa, vasemmalla vartiokoju. Rakennusten välissä mustavalkoraitainen puomi. Taustalla oikealla Kaisaniemeä, vasemmalla Observatorioon päättyvän Unionikadun rakennuksia.

Taiteilija Magnus von Wright, 1837/ Helsingin kaupunginmuseo