MyHeritage tiedetiimi: Tiimin tutkimus on esitelty arvostetussa tiedejulkaisussa

Postannut annikka

2 maaliskuun, 2018

Olemme ylpeitä voidessamme kertoa, että MyHeritage tiedetiimimme, johtajanaan tri. Yaniv Erlich, uusi tutkimus on tänään julkaistu Science-lehdessä, joka on yksi maailman vaikutusvaltaisimmista akateemisista julkaisuista.

MyHeritage tiedetiimi teki tutkimuksen yhteistyössä Columbia Universityn, New Yorkin Genomikeskuksen, MIT: n ja Harvardin tutkijoiden kanssa. Se on tuonut tuoreita näkemyksiä viime vuosisadan avioliittoihin ja muuttoliikkeisiin Euroopassa sekä Pohjois-Amerikassa ja geenien merkitykseen pitkäikäisyyden kannalta. MyHeritage tiedetiimin jäsen Tal Shor on myös yksi kirjoittajista.

Massiivinen sukupuu antaa uusia näkemyksiä ihmiskunnasta

Tutkijat latasivat MyHeritagen tytäryhtiöstä Geni.com:sta, yhdestä maailman suurimmista yhteistyöhön perustuvista sukututkimussivustoista, 86 miljoonaa julkista sukupuuprofiilia, joista 43 miljoonaa sisälsi yksityiskohtaista sukututkimustietoa kuten päivämääriä sekä synnyin- ja kuolinpaikkoja.

MyHeritage tiedetiimi ja tutkimusjohtaja tri. Erlich muuttivat tiedot anonyymeiksi, puhdistivat ja vahvistivat ne oikeiksi; he täsmäyttivät ristiriitaiset tiedot ja korjasivat epätarkkuuksia, kuten henkilöitä, jotka oli liitetty useampaan kuin kahteen biologiseen vanhempaan ja henkilöitä, jotka oli määritelty saman henkilön vanhemmaksi ja lapseksi.

He validoivat algoritmit vertaamalla näytteitä niistä sukututkimusasiantuntijoiden, samoihin skenaarioihin tekemiin päätelmiin ja havaitsivat tulosten täsmäävän 90%:ssa tapauksista. Lopulta he päätyivät 5,3 miljoonaan puhdistettuun, validoituun ja itsenäiseen sukupuuhun. Suurimmassa niistä on 13 miljoonaa henkilöä 11 sukupolven ajalta.

Tietojen keräämisen, järjestämisen, puhdistamisen ja validoinnin jälkeen tiimi hyödynsi tätä ainutlaatuista resurssia tutkiakseen tieteellisiä kysymyksiä geenien roolista pitkäikäisyyteen ja perheiden maantieteellisestä jakaumasta.

Katse tulevaisuuteen

MyHeritage tiedetiimi loi myös työkalun, joka tulevaisuudessa helpottaa heidän omaa ja muiden tutkimustyötä käsiteltäessä tämän tyyppisiä väestönlaajuisia aineistoja vastaamaan laajaan valikoimaan tutkimuskysymyksiä.

Aineisto kertoo yksityiskohtaisesti, milloin ja missä kukin on syntynyt ja kuollut, ja se peilaa Geni.com-profiileiden väestötietoja, jonka mukaan 85% henkilöistä on alun perin Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta. Tutkijat vahvistivat, että aineisto edustaa erilaisia väestö- ja sosioekonomisia parametreja. He esim. ajoivat ristiin Vermontin Geni.com -profiilit osavaltion yksityiskohtaisten kuolinrekisterien kanssa ja havaitsivat erittäin korkean johdonmukaisuusasteen Geni.com-sivuston Vermont-profiilien ja muun Vermontin väestön koulutustason välillä. Tämä havainto viittaa siihen, että tiedot kuvastavat USAn väestöä yleensä.

Mielenkiintoisia löytöjä

Tutkimusryhmä totesi, että teollistuminen on muuttanut perusteellisesti perhe-elämää. Ennen vuotta 1750 useimmat amerikkalaiset löysivät aviopuolison kuuden kilometrin säteellä syntymäpaikastaan, mutta vuonna 1950 syntyneille, tämä matka oli venynyt noin 60 kilometriin. Ennen vuotta 1850 suvun sisäinen avioliitto oli tavallinen – keskimäärin neljännet serkut avioituivat keskenään – nykyisin seitsemännet. Mielenkiintoinen on havainto 1800- ja 1850-luvuilta; Ihmiset matkasivat aiempaa kauemmas löytääkseen puolison – keskimäärin 20 kilometrin päähän – mutta avioituivat todennäköisimmin neljännen tai vielä läheisemmän serkkunsa kanssa. Tutkijoiden hypoteesi on, että sosiaalisten normien muuttuminen kasvaneen liikkuvuuden sijasta on saattanut johtaa siihen, että ihmiset valitsivat puolisokseen läheisen sukulaisen. Tähän liittyen havaittiin, että viimeisten 300 vuoden aikana naiset Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa muuttivat enemmän kuin miehet, mutta kun miehet sitten muuttivat, he matkasivat keskimäärin paljon kauemmas kuin naiset.

Pitkäikäisyys

He päättelivät myös, että hyvät pitkäikäisyysgeenit voivat pidentää yksilön elämää keskimäärin vain viisi vuotta. Merkittävää on, että he myös osoittivat pitkäikäisyyteen vaikuttavien geenien toimivan itsenäisesti ilman vuorovaikutusta toistensa kanssa, ja että genetiikalla on melko pieni merkitys pitkäikäisyydelle; ympäristö- ja elämäntapatekijät vaikuttavat voimakkaammin siihen, kuinka kauan ihmiset elävät.

Mediakattavuus

Uusi tutkimus ja siihen pohjautuvat löydöt ovat lähettäneet shokkiaaltoja läpi akateemisen maailman ja median. Se on ollut esillä tärkeimmissä julkaisuissa, joista voit lukea lisää tutkimuksesta.

Yhteenveto

Hedelmällinen yhteistyö akateemisen maailman ja kuluttajasukututkimuksen välillä, joka johti tähän Science-lehden julkaisemaan artikkeliin, on jännittävä ja lupaava uusi suunta tieteelliselle tutkimukselle. Tällaisen yhteistyön lopulliset tulokset voisivat toimia ennennäkemättömänä työkaluna biolääketieteellisen tutkimuksen peruskysymysten ratkaisemisessa paremmin kuin koskaan ennen.

Olemme ylpeitä tiedetiimimme saavutuksesta. He ovat tehneet valtavasti työtä voidakseen antaa merkittävän panoksensa akateemiselle maailmalle.

Tällaiset tutkimukset voivat vaikuttaa hyvin paljon genetiikan, antropologian, kansanterveyden, taloustieteen ja muiden alojen tutkimukseen. Tiedemiesryhmämme tekee jatkossakin enemmän alkuperäistä tutkimustyötä. Pysy kuulolla saadaksesi tietää, mitä he löytävät seuraavaksi!