Esivanhempiesi asuttama kylä ansaitsee historiikin

Usein yksittäinen kylä muodostuu sukututkijalle tärkeäksi kohteeksi. Kaikki esivanhemmat tuskin voivat tulla samasta kylästä, mutta pikkuhiljaa harrastuksen myötä eräistä paikoista kehittyy muita tärkeämpiä.

Tähän voivat olla syynä lapsuuden kesät, jotka sait viettää kyseisessä paikassa tai ne monet tarinat, joita vaikkapa isovanhempasi siitä kertoivat.

Hienompi termi tälle on mikrohistoria, joka alkoi kiinnostaa suomalaisia viimeistään 2000-luvun alussa. Erilaiset kansalais- ja työväenopistojen ryhmät, kylätoimikunnat sekä kotiseutuyhdistykset ryhtyivät yksittäisten tutkijoiden lisäksi kokoamaan tietoja kylien historiasta ja siellä asuneista henkilöistä. Viimeisten 20 vuoden aikana onkin ilmestynyt monia hyviä paikallishistoriikkeja. Mitäs jos sinäkin ryhtyisit tekemään sellaista?

Naisia, lapsia ja miehiä rannalla Kallioniemessä Kustavissa (Kustavi, Kivimaan kylä, Pännäistenmaa). Kosti Vehanen 1900 / Turun museokeskus, väritetty MyHeritagen In Colorilla

Teimme haun MyHeritagen historiallisten tietojen kokoelmista hakusanalla ”Kustavi”. Saimme ja saimme 111 122 tulosta yhdeksästä eri kokoelmasta (kuva alla)

Hakusanana Kustavi MyHeritagen kokoelmissa

Tee sinäkin nyt hakuja kokoelmistamme – koskaan ei voi tietää, mitä ”napsahtaa” kohdalle. Lisäämme uusia tietoja kokoelmiimme säännöllisesti.

Kylän historiikki – aloittamista vaille valmis!

Niin tässäkin tapauksessa, sillä yllättävän monet asiat ovat helposti kaikkien saatavilla. Olemme koonneet sinulle luettelomaisesti muutamia kysymyksiä, joihin voisit vastata kylähistoriikin merkeissä.

• Mikä on kylän perustamisvuosi ja keitä olivat sen alkuperäiset asukkaat?
• Millaisia merkittäviä tapahtumia tai historiallisia hetkiä on kylässä tapahtunut?
• Mitkä ovat kylän perinteiset elinkeinot ja miten ne ovat kehittyneet ajan myötä?
• Onko kylässä säilynyt historiallisia rakennuksia tai monumentteja? Jos kyllä, niin mitkä ne ovat ja mikä on niiden historia?
• Millaisia muutoksia kylässä on tapahtunut esimerkiksi väestönkasvun, maankäytön tai teollistumisen osalta?
• Mikä on kylän kulttuuriperintö ja millaisia perinteitä tai juhlia siellä vietetään?
• Onko kylällä merkittäviä henkilöitä tai kuuluisuuksia, jotka ovat syntyneet tai asuneet siellä?
• Minkälaisia tarinoita tai legendoja kylässä kiertää?
• Onko kylässä säilynyt vanhoja valokuvia, dokumentteja tai historiallisia esineitä, jotka voivat antaa lisätietoa kylän historiasta?
• Mitkä ovat tärkeimmät lähteet tai arkistot, joista voi löytää tietoa kylän historiasta?

Valitse tarkoitukseesi sopiva lähestymistapa

Näistä osaan löydät vastauksen internetin kautta, osa vaatii tutustumista kylässä asuviin tai asuneisiin henkilöihin, ja osan tiedoista löydät esimerkiksi paikallisen museon kautta.

Kylähistoriikin tekemisessä on syytä valita ensin lähestymistapa. Koostatko tiedot ajallisesti kylän perustamisesta nykyhetkeen päin vai teetkö teemallisen kokonaisuuden. Toki mikä tahansa muukin tapa voi osoittautua yhtä hyväksi. Ehkä haluat mieluummin esitellä kylässä sijainneet talot, torpat ja mökit asukkaineen yksi kerrallaan. Mitään yhtä oikeaa tapaa ei ole olemassa.

Varhaisimmat kylähistorian lähteet ovat maakirjoja

Varhaisimpia lähteitä kylähistoriaan ovat maakirjat, joita alettiin pitää vuoden 1540 paikkeilla kuningas Kustaa Vaasan määräyksestä. Ne kuuluvat ns. voudintileihin. Voudintilit ovat kokoelma Suomea koskevia veroluetteloita, maakirjoja, kuitteja, kopiokirjeitä, autiotilaluetteloita ja sakkoluetteloita vuosilta 1537–1634. Aineisto syntyi kuningas Kustaa Vaasan johdolla toteutetun verotusuudistuksen myötä, kun valtakunnan verotusta hoitamaan asetettiin suoraan kruunun alaisuudessa toimineet voudit.  Voudintilit ovat Suomessa käytännössä ainoa laajempi lähdekokonaisuus 1500-luvun historian osalta.

Näistä dokumenteista, jotka on järjestetty voutikunnittain, linnalääneittäin, pitäjittäin ja vuosittain löydät tietyn kylän isännät vuodesta 1540 lähtien. Ikävä kyllä, ensimmäisten parin sadan vuoden aikana maakirjoista ei löydy itse talojen nimiä. Sinun on siis ikään kuin peruutettava rippikirjoista taaksepäin, jotta voit varmuudella yhdistää tietyn isännän tiettyyn taloon. Esimerkiksi oheisessa leikkeessä ovat silloisen Perniön Suomenkylän isännät vuodelta 1543: Olavi Petterinpoika, Olavi Jaakonpoika, Niilo Hannunpoika, Matti Erkinpoika ja Martti Jaakonpoika. Tämä on yksi lähtökohta Suomenkylän historiikin tekijälle.

Turun linnaläänin maakirja 1543-1543, kansallisarkisto.fi

Panosta kylähistoriasi visuaalisuuteen

Voit seuraavaksi lähteä etsimään näiden viiden talon tulevia vaiheita ja miesten mahdollisia jälkeläisiä. Ensimmäiset maakirjakartat ovat jo 1600-luvulta, joten saat myös visuaalisen ilmeen mukaan. Erityisen mielenkiintoisia ovat isojaon kartat 1700-luvun lopulta, joissa em. Suomenkylän talojen tonttimaat näkyvät punaisella.

Suomenkylä; Isojako tässä ja Knaapilan kylässä 1788–1788, kansallisarkisto.fi

Vielä pidemmällä nykyhetkeen tultaessa löydät jopa kuvia erinomaisen Finna -palvelun kautta. Alla oleva kuva: Laitumet ovat Suomenkylän Lampolan talon maita.

Museovirasto – Historian kuvakokoelma, Kustannusosakeyhtiö Kiven kokoelma, väritetty MyHeritagen In Colorilla

Näiden muutamien poimintojen etsimiseen meni meiltä alle viisi minuuttia. Kannattaa miettiä, miten paljon saisitkaan aikaan käyttämällä vaikka vain tunnin viikossa kylähistoriasi kokoamiseen! Odotamme innolla vinkkejäsi ja mitä kaikkea muuta sinulle tulee asian tiimoilta mieleen.

Tutustu myös muihin historia-aiheisiin kirjoituksiimme blogissa

Artikkelikuva: Kylämaisema Kalannista 1890-luvulta. Kuvaaja Fredrik Aalto/ Uudenkaupungin museo, väritetty MyHeritagen In Colorilla