Suomen sota 1808 sukututkimuksen näkökulmasta

Suomen sota 1808 päättyi Haminan rauhaan, joka allekirjoitettiin 17. syyskuuta 1809, nykyisen Johanneksen kirkon paikalla sijainneessa linnoituksen komendantin virka-asunnossa. Sodan riehuessa monet siviilit joutuivat suuriin vaikeuksiin sotatoimien tuhottua heidän kiinteistöjään, peltojaan, niittyjään ja muita tiluksiaan. Lisäksi armeija otti muitta mutkitta haltuunsa kaikkea tarvitsemaansa kulkiessaan läpi maan.

Sukututkijan mielenkiinnon herättää esi-isiemme tekemät vahingonkorvaushakemukset

Sukututkijan kannalta erinomaisen mielenkiintoisia ovat siviilikanslialle osoitetut vahingonkorvaushakemukset. Ne on järjestetty kyseisessä arkistossa lääneittäin ja pitäjittäin, joten tietojen hakeminen on suhteellisen yksinkertaista. Nämä hakemukset antavat siis tietoa siitä, millaisia vahinkoja esivanhempamme kärsivät. Buxhoevdenin alaisuudessa toimivalle siviilikanslialle osoitetut korvaushakemukset ovat usein äärimmäisen yksityiskohtaisia, sillä vahinkoja ja menetyksiä on kirjattu kirjaimellisesti sukkien tarkkuudella. Suomen sodan aikaan ja pitkään sen jälkeenkin maamme oli hyvin köyhä, joten jokaisella vaatekappaleellakin oli aivan erilainen arvo kuin nykyisin.

Kuka ihmeen Buxhoevden?

Helmikuussa 1808 Suomeen hyökänneen venäläisen armeijan ylipäällikkönä toimi Friedrich Wilhelm von Buxhoevden.

Jalkaväenkenraali, kreivi Friedrich Wilhelm von Buxhoevden, valmistusaika 1807-1811, painokuva 1950-luvulta / Museoviraston kokoelmat

Hänen kontolleen sälytettiin paitsi sodan johtaminen, myös vallatun maan siviilihallinto. Tätä tarkoitusta varten Buxhoevdenin päämajassa toimi siviilikanslia ja sotilaskanslia. Siviilikanslian tehtäväksi ja tärkeimmäksi päämääräksi oli laitettu se, että Suomen siviiliviranomaiset tukisivat venäläisten sodankäyntiä. Toisaalta siviilikanslian avulla Buxhoevden valvoi lääninhallitusten, hovioikeuksien ja tuomiokapituleiden toimintaa. Näistä virastoista tulevat asiat olivat aikaisemmin kuuluneet hallitsijalle tai keskusvirastoille Tukholmassa. Buxhoevden toimi ylipäällikkönä helmikuusta 1808 tammikuuhun 1809.

Mielenkiintoista ajankuvaa lisättäväksi sukupuuhun

Esimerkkinä oheinen vahingonkorvaushakemus, joka on lähtenyt Janakkalan Leppäkorven kartanolta, josta ohi marssineet venäläisjoukot olivat ottaneet mukaansa housuja, paitoja, pellavia ja huomattavan määrän pöytäliinoja! Näistä kaikista tehtiin kruununnimismiehen avustuksella ja hyväksymänä listaus, joka sitten toimitettiin Turkuun siviilikanslian käsittelyyn.

Kuvalähde: Buxhoevdenin päämajan siviilikanslian arkisto – E:45 Vahingonkorvaushakemukset, Uudenmaan ja Hämeen  lääni 1808-1808, jakso 20; Kansallisarkisto

Toisaalta mielenkiintoista ajankuvaa voi lukea myös uskollisuudenvalaa koskevista asiakirjoista. Niissä kansalaiset vakuuttavat uskollisuuttaan keisari Aleksanteri I:lle. Näin tapahtui mm. Teiskon kappelissa, jossa saatiin kokoon kelpo kasa nimiä torppareista aina säätyläisiin saakka.

Kuvalähde: Buxhoevdenin päämajan siviilikanslian arkisto – E:38 Uskollisuudenvalaa koskevat asiakirjat 1808-1808, jakso 181: Minä allekirjoitettu lupan ja vannon; Kansallisarkisto:

Näiden dokumenttien lisäksi arkistossa on muun muassa hovioikeudelta ja tuomiokapituleilta saapuneita kirjeitä ja asiakirjoja; läänien rikoksia, epäjärjestystä ja aseiden takavarikointia koskevia kirjeitä, muonanhankintaa, kuljetuksia, virkatalojen vuokrausta ja majoitusta koskevia asiakirjoja sekä luetteloita väkiluvusta ja hallinnollisesta jaosta, kuin myös selontekoa kruunun tuloista ja omaisuudesta.

Löydät nämä asiakirjat kattavasti Kansallisarkiston digitoimina ja haku onnistuu parhaiten Digihakemiston avulla. Suosittelemme tutustumaan, saatat löytää esivanhempiasi omakätisiä allekirjoituksia tai puumerkkejä, kuten tässä esimerkissämme!

Kuvalähde: Buxhoevdenin päämajan siviilikanslian arkisto – E:43 Vahingonkorvaushakemukset, Turun ja Porin lääni I 1808-1808, jakso 54, sivu 96-97: . Letala By, Paltlaholm. Pyhäma Sokn; Kansallisarkisto

Tee hakuja myös Suomen sodan aikaan eläneistä esivanhemmistasi MyHeritagen kokoelmista!

Suomen sota 1808 päättyi Haminan rauhaan

Haminan rauha päätti 21. helmikuuta 1808 alkaneen Suomen sodan. Ruotsi luovutti Haminan rauhassa Venäjälle koko Suomen. Ruotsin tuon aikaisessa hallinnossa Suomen suuriruhtinaskunta ei ollut autonominen hallintoalue, vaan kuusi Ruotsiin kuuluvaa lääniä. Tämän vuoksi luovutettavat alueet määriteltiin sopimuksen 4. artiklassa lääneinä: Ruotsi luovutti Venäjälle Kymenkartanon, Uudenmaan ja Hämeen, Turun ja Porin, Savon ja Karjalan, Vaasan ja Oulun läänit sekä itäosan Västerbottenin lääniä.

Tutustu myös muihin historiallisiin artikkeleihin MyHeritagen blogissa!

Artikkelikuva: Sven Dufva Koljonvirran sillalla. Alkuperäisen kuvan tekijä C. T. Staaff 1908–1909. Satavuotismuisto Suomen sodasta 1808-1809 / Museoviraston kokoelmat